Hyvän arjen rakentajat

Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa järjestöt, julkisen puolen toimijat ja säätiöt rakentavat turvallisempaa arkea lapsille, nuorille, perheille ja ikääntyville. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämällä lähes kuuden miljoonan euron ja muiden säätiöiden rahoituksilla järjestöjen tarjoamia palveluja lisätään Vantaan Havukoskella sekä Helsingissä Malmilla ja Tapulikaupungissa vuosina 2026–2028.

Hyvä arki koostuu useasta eri osatekijästä. Tukea ja toimintaa viedään lähiöissä koteihin, päiväkoteihin, kouluihin, kaduille, liikuntapaikkoihin, kohtaamispaikkoihin ja puistoihin. Mielekästä tekemistä, toisten seuraa ja palveluita on tarjolla päivittäin, myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Havukoskella Hyvän arjen rakentajat -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2023. Ohjelmassa tarjotaan tukea vanhemmille ja perheille, lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, tarjotaan nuorille keskusteluapua, ohjausta, arkivalmennusta ja ryhmätoimintaa sekä ikääntyneille etsivän työn tukea, vertaisryhmätoimintaa ja naapurustotoimintaa. Alueella järjestetään myös tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa.

Työ koostuu erilaisista työpaketeista, joiden alle on kehitetty erilaisia palveluita.

Vanhemmuuden tuki

• Jalkautuva työ
• Pikkuhelppi
• Meidän luokka -toiminta
• Vanhemmuuden tuki harrastustoiminnassa
• Perheiden loma-ajan toiminta
• Ryhmätoiminta ja vertaistuki
• Kasvatuskumppanuuden kehittäminen kouluilla (aamukahvit, ryhmätoiminta, vanhempainillat)
  
  

Mielekäs tekeminen ja vapaa-aika

• Jalkapallo ja futsal
• Koripallo ja oma seura Pikku-Kettu Basket
• Katutanssi ja HipHop
• Uintiryhmät
• Tyttökerhotoiminta

Arjessa pärjääminen ja mielen hyvinvointi

• Vamos (nuorilähtöinen, rinnallakulkeva valmennus)
• Arkivalmennus
• Vertais- ja ryhmätoiminta
• Ohjaus koulutukseen ja työelämään
• Ohjaus tarvittaviin palveluihin
  

Nuorten Havis -tiimi

• Jalkautuva työ
• Ryhmätoiminta
• Hyvä fiilis -toiminta
• Välituntitoiminta
• Erilaiset työpajat (kulttuuri, musiikki, liikunta)
• Kouzitoiminta
• Tapahtumat
  

Ikääntyneiden hyvinvointi

• Etsivä vanhustyö
• Ystäväpiiritoiminta
• Naapurustotoiminta
• Pilke-ryhmät
• Ohjaus tarvittaviin palveluihin

Palveluja tarjoavat järjestöt ovat Aseman Lapset ry, Aspa-säätiö, Diakonissalaitos, Koivukylän Palloseura KoiPS, Kukunori ry, Lasten ja nuorten keskus ja Walter ry. Järjestöt toimivat yhteistyössä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Hyvän arjen rakentajat -ohjelman muut säätiörahoittajat ovat Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja Urlus-säätiö.

Malmilla ja Tapulikaupungissa ohjelman kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet. Vuonna 2025 näillä alueilla tehtiin tarvekartoitus, jonka perusteella valittiin mukaan tulevat järjestöt. Tämän jälkeen suunniteltiin käynnistettävät palvelut.

Vanhemmuuden tuki

• Jalkautuva työ
• Pikkuhelppi
• Meidän luokka -toiminta
• Vanhemmuuden tuki harrastustoiminnassa
• Ryhmätoiminta ja vertaistuki
• Loma-ajan toiminta (retket ja tapahtumat)
• Kasvatuskumppanuuden kehittäminen kouluilla ja päiväkodeissa

Mielekäs tekeminen ja vapaa-aika

• Jalkapallo
• Koripallo, Pikku-Kettu Basket
• Katulajit
• Karate
• Musiikki (soitinkokeilut, yhteissoitto)

Arjessa pärjääminen ja mielen hyvinvointi

• Vamos
• Sekasin Live (matalan kynnyksen keskusteluapu)
• Kaupunkiolohuonetoiminta ja liikkuvat olohuoneet
• Tapulin kesäkiska

Yhteisötyö

• Suunnittelusprintit
• Asukaslähtöiset kokeilut
• Kulttuurikoutsit
• Eri-ikäisille suunnatut tapahtumat ja tilaisuudet
• Vaikuttajanuoret

Kokeilutoiminta

• Turvallisten aikuisten verkosto
• Tapulin Mummola ja Pappala -konsepti

Palveluja tarjoavat järjestöt ovat Diakonissalaitos, Helsingin NMKY, Kohtaus ry, Kukunori ry, Lasten ja nuorten keskus, Lions-piiri 107-N ry, Malmin Palloseura, Mieli ry / Sekasin kollektiivi, Parasta Lapsille ry, Pohjois-Helsingin musiikkiopisto, Sky Nuoret ry, Tapanilan Erä Karate ry, Tapulin Dynamo ry ja Walter ry. Hyvän arjen rakentajat -ohjelman toisena säätiörahoittajana Helsingissä on Tukikummit Säätiö.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Hyvän arjen rakentajat -ohjelma syntyi?

Ulkopuolisuuden, osattomuuden ja yksinäisyyden kaltaisilla sosiaalisilla haasteilla on kova inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta. Suomalainen järjestökenttä on tehnyt ansiokasta työtä haasteiden ratkaisemiseksi kehittämällä ja tarjoamalla palveluita tukea kaipaaville ihmisille. Palvelut ovat toimiviksi ja vaikuttaviksi todettuja.

Järjestökentän rahoitusta vaivaa kuitenkin sirpaleisuus ja lyhytjännitteisyys, mikä heijastuu tukea tarvitseville niin, että he putoavat usein palveluiden väliin. Järjestöt joutuvat myös kilpailemaan keskenään rahoituksesta.

Palveluita on myös kyettävä uudistamaan niin, että ne vastaavat alueen ja sen ihmisten tarpeisiin. On uskallettava kokeilla ja vahvistettava sitä, mikä tuntuisi toimivan. Samalla on uskallettava luopua siitä, mikä ei yrityksistä huolimatta toimi. Tarvitaan yhteinen visio ja enemmän yhteistä tekemistä. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma kehitettiin vastauksena näihin haasteisiin.

Ketkä rakensivat ohjelman tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi?

Hyvän arjen rakentajat -ohjelma syntyi Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön aloitteesta. Säätiö halusi nähdä, mitä tapahtuisi, jos kolmannella sektorilla oleva ammattitaito tuotaisiin yhteen. Sen sijaan, että jokainen toimii omalla tontillaan, saataisiinko näin enemmän hyvinvointia aikaiseksi?

Ohjelman sisällön ja tavoitteet ovat kehittäneet ohjelmassa mukana olevat järjestöt yhdessä säätiön kanssa. Vantaalla ohjelmassa on mukana seitsemän järjestöä ja Helsingissä neljätoista järjestöä. Kaikissa vaiheissa on tehty tiivistä yhteistyötä julkisen puolen kanssa niin, että ohjelmalla kyetään mahdollisimman vaikuttavasti täydentämään jo olemassa olevaa palvelutarjontaa.

Mitä ohjelmassa tavoitellaan?

Ohjelmassa tavoitellaan turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville tarjoamalle heille oikea-aikaisia palveluja.

Tavoitteen saavuttamiseksi järjestöt toimivat yhteistyössä julkisen puolen kanssa kooten olemassa olevia palveluitaan yhteen ja jakaen tietoa keskenään. Järjestöjen, säätiön ja julkisen puolen välisen yhteistyön odotetaan tehostavan palveluita, jolloin käytetyistä euroista saadaan enemmän irti.

Lapsille, nuorille, perheille ja ikääntyneille tämä näyttäytyy niin, että he saavat tarvitsemaansa tukea nopeammin. Kun yhden verkoston toimijan keinot loppuvat, saattaa toimija tuettavia ihmisiä eteenpäin verkoston muille jäsenille. Näin tukea tarvitsevat ihmiset eivät putoa tyhjän päälle.

Mitä uutta ohjelman toimintatavassa on?

• Järjestöjen ei tarvitse kilpailla keskenään rahoituksesta, vaan ne toimivat yhdessä jakaen keskenään näkemyksiä ja ammattitaitoa. Kolmevuotinen rahoitus antaa järjestöille rauhan toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Rahoitusta jakavilla säätiöillä on perinteisesti ollut passiivinen rooli suhteessa rahoitettaviin kohteisiin. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ei toimi vain passiivisena raha-automaattina, vaan ideoijana, koollekutsujana ja sparraajana.

• Yksityinen ja julkinen sektori toimivat yleensä erillään, vaikka tukea tarvitsevat ihmiset ovat pitkälti samoja. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma perustuu yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuheluun ja joustavien palvelupolkujen rakentamiseen näiden välillä.

Yhdessä toimiminen tässä laajuudessa haastaa totuttuja toimintatapoja, eikä ole aina mutkatonta. Yhteinen tavoite tarjota oikea-aikaisia palveluita yhä useammalle toimii kuitenkin liimana eri toimijoiden välissä.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön näkökulmasta kyseessä on kokeilu, jossa hyväksytään keskeneräisyys, kannustetaan kokeilemiseen ja joka perustuu jatkuvaan oppimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säätiö on rahoittajana jo lähtökohtaisesti antanut ohjelmaa kehittäville ja toteuttaville järjestöille luvan muuttaa suunnitelmaa matkan varrella sitä mukaa, kun saadaan lisää tietoa.

Voiko ohjelmaan päästä mukaan?

Hyvän arjen rakentajat -ohjelman tavoitteena on tuottaa Suomeen uusi auttamisen malli. Ohjelmaa on tarkoitus skaalata niin, että joka vuosi mukaan tulee yksi uusi kaupunki. Hyvän arjen rakentajat käynnistetään siellä, missä tarve lisäpalveluille on suurin. Tähän tarvitaan mukaan myös muita rahoittajia.

Ohjelmassa tavoitellaan aiempaa suurempaa hyvinvointia. Mistä tiedetään, onko ohjelma onnistunut tavoitteissaan?

Ohjelmalle on rakennettu alusta saakka mallia vaikuttavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuutta mitataan kvantitatiivisella ja kvalitatiivisella datalla.

Esimerkki: Yksi ohjelman monista tavoitteista on, että vanhempien kuormittuneisuus ja yksinäisyys vähenee, perheille saadaan aiempaa vahvemmat tukiverkostot ja joku, jolta pyytää apua arjessa. Lähtötilannetta ja lopputulemaa voidaan mitata vanhemmilta saadulla seurantatiedolla ja yksinäisyysindikaattorilla. Eräs toinen tavoite on, että lastensuojelun asiakkuudet ja erityispalveluiden jonot lyhenevät, mitä voidaan seurata tilastotiedolla.

Lisätietoja

Ulla Nord
Toimitusjohtaja
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
+358 50 578 1259
ulla.nord (at) pss-saatio.fi

Tom Tarvainen
Erityisasiantuntija
+358 50 575 5690
tom.tarvainen (at) pss-saatio.fi