Kotimuseo

Helsingin Katajanokalla sijaitseva Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo tarjoaa elämyksiä henkilö- ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille vierailijoille. Kotimuseo on suljettu koko vuoden 2024 ajan remontin vuoksi.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin toivomuksen mukaisesti heidän Kauppiaankatu 11:ssa jugendtalon ylimmässä kerroksessa sijanneesta kodistaan tehtiin kotimuseo, joka avasi ovensa yleisölle vuonna 2003. Kotimuseon tarkoitus on säilyttää pariskunnan koti sellaisena kuin se heidän eläessään oli ja tarjota yleisölle mahdollisuus kokea aikamatka 1900-luvun tyypillisessä porvariskodissa.

Lähes 50 vuotta kestäneen avioliiton aikana Päivikki ja Sakari Sohlbergille kertyi runsaasti kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista esineistöä. Museo koostuu kahdesta huoneistosta, jotka on yhdistetty toisiinsa. Museon 11 huonetta ja keittiö muodostavat pinta-alaltaan noin 340 m2 kokonaisuuden.

Vierailulle kotimuseoon

Kotimuseo on suljettu koko vuoden 2024 ajan remontin vuoksi.

Talon ja asunnon historia

Kauppiaankatu 9 ja 11 talot rakensi Sakari Sohlbergin äidin isä, rakennusmestari Elias Lietzén. Talot suunnitteli Arkkitehtitoimisto Polón & Wasastjerna, ensimmäinen valmistui 1903 ja toinen, numero 11, vuonna 1905.

Sohlbergit asuivat avioliittonsa alkuvuosina Mechelininkadulla, mistä he muuttivat Kauppiaankadulle Sakarin kotitaloon, nykyiseen kotimuseoon.

Sakari Sohlbergin äiti Valma asui talon kolmannessa kerroksessa. Valma Sohlbergin kuoltua ja yläkerran asunnon vapauduttua hänen kotinsa muutettiin Päivikki ja Sakari Sohlbergin asunnon viereiseen huoneistoon 1982 ja huoneistot yhdistettiin. Valma Sohlbergin huonekalut sijoitettiin pääasiallisesti samoille paikoille kuin ne olivat olleet alakerrassa.

Seuraelämä Katajanokan kodissa oli vilkasta, sinne olivat tervetulleita niin ystävät, sukulaiset kuin työtoverit. Pidettiin kokouksia ja keskusteltiin lakiasioista, juhlittiin nimi- ja syntymäpäiviä sekä kutsuttiin ystäviä lounaalle ja järjestettiin illallisia. Monesti myös istuttiin iltoja pelipöydän ääressä ja pohdittiin yhteiskunnallisesti kiinnostavia kysymyksiä.

Kotimuseon esineistö

Sohlbergien koti on esineiden aarreaitta, joka sisältää esineistöä aina 1800-luvulta lähtien. Kodissa on havaittavissa molempien lapsuudenkotien interiöörien vaaliminen. Kodin esineistö on museaalisesti luetteloitu.

Kalustus

Huoneisto on kalustettu pääasiassa molempien kodeista perityillä kalustekokonaisuuksilla. Poikkeuksen tekee makuuhuoneen uusrokokookalusto, jonka pariskunta hankki yhteiseen kotiin.

Kodin ”Valman puolesta” muodostui myöhemmin erilaisten tapaamisten kuten Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön hallituksen kokousten ja apurahojen jakotilaisuuksien tapahtumapaikka. Se on osittain kalustettu jugendajan kalustein. Ruokasalissa on tamminen, kansallisromanttinen kalustokokonaisuus.

Salin 1908 valmistettu Bechstein-flyygeli on aikanaan hankittu Valma Sohlbergin käyttöön. Se kunnostettiin museon avajaisiin ja sitä käytetään silloin tällöin yksityistilaisuuksissa.

Jotkut kodin kalusteista on valmistettu Kangasalan Urkutehtaassa, joka oli Päivikin isän isoisän Anders Thulén perustama ja pitkään Tulenheimojen suvun hallussa. Sieltä on peräisin yksi salin kertaustyylisistä sohvaryhmistä.

Sohlbergien ”alkuperäisen puolen” salonki on kalustettu kullanväriseksi maalatulla uusklassisella istuinryhmällä, jota sanotaan Ludvig XVI -kalustoksi. Se on hankittu Antti Tulenheimon ollessa Hämeen läänin maaherrana 1918-1919.

Kaakeliuunit

Suurin osa asunnon alkuperäisistä jugend-kaakeliuuneista on säilynyt. Ne on suunniteltu 1900-luvun alkuvuosina, ja ne edustavat siten uusinta ja muodikkainta ajan muotoilua. Uunit on valmistettu Turun kaakelitehtaassa, ne on suunnitellut tiettävästi Arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä. Ainoastaan makuuhuoneessa on vanhempaa tyyliä edustava pyöreä uusrenessanssityylinen kennouuni.

Taide

Huoneita koristavat maalaukset ovat valtaosin 1800-luvun lopulta 1980–luvulle. Teoksia ei ole aiemmin esitelty julkisesti.

Joukossa on joitakin helmiä vanhemmasta taiteesta 1800-luvulta, esimerkiksi salongissa oleva Johan Knutsonin Merimaisema. ”Valman puoleisessa salissa” on Hjalmar Munsterhjelmin Maisema Tuuloksesta ja Sohlbergien puolen salissa on kotimuseon perustamisen yhteydessä konservoitu Albert Edelfeltin maisema Kruunuvuorenselältä. Ruokasalissa on Oskar Kleinehin kookas bretagnelaismaisema, ja useita Antti Favénin maalauksia.

Taideteoksia kodissa on runsaasti, pelkästään öljymaalauksia 72. Lisäksi on mm. grafiikkaa, akvarelleja ja pienoisveistoksia. Joukkoon mahtuu myös vähemmän tunnettuja, signeeraamattomia tai muuten tuntemattomien taiteilijoiden teoksia. Sohlbergien kodin taide on hankittujen, lahjaksi saatujen ja suvuilta perittyjen teosten yhteensulautuma.

Astiastot

Suvun perintönä on säilynyt Liuksialan kartanosta peräisin oleva Gustafsbergin astiasto. Sen saivat alun perin häälahjaksi Bror Axel ja Minna Thulé viimeksi mainitun vanhemmilta Aline ja Agathon Meurmanilta vuonna 1878. Heiltä se siirtyi häälahjana vanhimmalle pojalle Antti Tulenheimolle ja hänen puolisolleen vuonna 1909 ja edelleen Päivikki ja Sakari Sohlbergille vuonna 1951.

Perinteiden vaalimisesta kertovat myös kansanomaiset ryijyt, joista vanhin on vuodelta 1801. Ryijyjä on yhteensä kahdeksan, ne on kaikki konservoitu kotimuseon perustamisen yhteydessä.

Posliiniesineet

Sakari Sohlbergin äiti Valma harrasti posliinimaalausta. Nähtävillä on hänen taidokkaasti maalaamiaan posliiniesineitä: maljakoita, lautasia ja kahvikalustoja. Valma Sohlbergin töitä oli jo 1920- ja 1930-luvulla esillä alan harrastajien näyttelyissä. Niitä järjesti tunnettu posliinimaalauksen opettaja Ingrid Flander, joka maalasi mm. miniatyyrimaalauksia posliinilevyille.

Vitriinikaapit

Asunnossa on useita vitriinikaappeja, joihin Päivikki Tulenheimo-Sohlberg on sommitellut esinekokonaisuuksia. Erityisen maininnan ansaitsevat matkamuistovitriini sekä erilaisia pienehköjä koirafiguureja sisältävä vitriini.

Matot

Lattioita koristavat joka huoneessa aidot itämaiset matot, kaikkiaan 20. Vanhimmat matot ovat 1900-luvun alkupuolelta. Salin erkkerissä on kaunis kaukasialainen matto. Tiettävästi viimeinen hankinta on ruokasalin kashmirmatto.

Näyttelytilan esineet

Näyttelytilassa kerrotaan Päivikki ja Sakari Sohlbergin elämästä. Esillä on myös Valma Sohlbergin käsitöitä.