Kokonaiskoulupäivä – hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä
Koulupäivä on paljon enemmän kuin vain oppitunteja. Se on lasten ja nuorten arjen rytmi, jossa muovautuvat oppimisen lisäksi myös sosiaaliset taidot, harrastukset ja hyvinvointi.
Perinteinen koulupäivä päättyy usein aikaisin iltapäivällä, jonka jälkeen perheet kuljettavat lapsia harrastuksiin, tai lapset viettävät aikaa yksin. Mutta entä jos koulu voisi tarjota eheämmän kokonaisuuden, niin sanotun kokonaiskoulupäivän?
Mitä kokonaiskoulupäivä tarkoittaa?
Kokonaiskoulupäivän ideana on, että oppiminen, harrastaminen, lepo ja yhdessäolo limittyvät yhdeksi luontevaksi kokonaisuudeksi. Päivä rytmitetään niin, että siihen mahtuu:
- Oppitunteja ja opiskelua rauhallisessa tahdissa
- Liikuntaa ja harrastuksia, kuten musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja tai urheilua
- Lepoa ja palautumista, hiljaisia hetkiä ja yhteisiä taukoja
- Yhteisöllisyyttä, mahdollisuus kohdata kavereita ja tehdä asioita yhdessä
Näin koulu ei olisi vain paikka, jossa suoritetaan oppitunnit, vaan kokonainen kasvuympäristö.
Koulun ja yhteisön yhteinen tehtävä
On tärkeää muistaa, että kokonaiskoulupäivä ei ole vain kouluhenkilöstön vastuulla. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Järjestöt, seurat ja kulttuuritoimijat voisivat tulla koulun kumppaneiksi tarjoamaan harrastuksia, kerhoja ja yhteisöllistä toimintaa osana koulupäivää.
Tämä toisi koulun arkeen uusia aikuisia, osaamista ja sisältöjä, ja ennen kaikkea mahdollisuuden jokaiselle lapselle löytää oma juttunsa.
Mitä hyötyä mallista olisi?
Hyvinvointi paranee
Kun koulupäivään sisällytetään liikuntaa, taukoja ja luovuutta, lasten ja nuorten jaksaminen kasvaa.
Yhdenvertaisuus lisääntyy
Harrastukset tulevat kaikkien ulottuville, eivät vain niiden, joilla on varaa tai kuljetusapua.
Oppiminen syvenee
Kiire vähenee, ja koulupäivästä tulee rauhallisempi ja kokonaisvaltaisempi.
Perheiden arki helpottuu
Kun harrastukset sisältyvät koulupäivään, illat vapautuvat yhdessäololle ja levolle.
Tärkeitä reunaehtoja ja pohdittavaa
Kokonaiskoulupäivän toteutuksessa on kuitenkin oltava tarkkana.
- Päivä ei saa tuntua pidennetyltä rangaistukselta niille, jotka eivät koulussa muutenkaan viihdy.
- On huomioitava, että joillakin oppilailla on syitä tai halu päästä kotiin aikaisin – kaikille sama malli ei sovi.
- Koulupäivän ei tule pidentyä liikaa, vaan sen tulisi rakentua viisaasti: oppimisen, levon ja mielekkään tekemisen tasapainona.
Katse tulevaisuuteen
Kokonaiskoulupäivä ei olisi vain pedagoginen uudistus. Se on investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kun koulu ja eri toimijat yhdistävät voimansa, syntyy uudenlainen yhteisö, jossa oppiminen, harrastaminen ja kasvaminen kulkevat käsi kädessä.
Ulla Nord
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön asiamies