Kun tieto kohtaa yhteistyön, syntyy tuloksia

Meillä on tänä päivänä käytössämme enemmän tietoa kuin koskaan aikaisemmin. Tiedämme varsin tarkasti, millä alueilla huono-osaisuus kasautuu: missä työttömyys on korkeaa, missä yksinäisyys on yleistä, missä perheiden kuormitus näkyy ja missä palvelut eivät tavoita ihmisiä ajoissa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan vielä muuta mitään. Ratkaisevaa on se, mitä teemme tällä tiedolla.

Juuri nyt meillä on mahdollisuus kohdentaa tukea uudella, vaikuttavammalla tavalla. Kun tunnistamme alueet, joilla tuen tarve on suurin, voimme yhdistää eri toimijoiden osaamisen: järjestöjen ketteryyden ja ihmisläheisyyden, kuntien ja hyvinvointialueiden vastuun ja resurssit sekä paikallisten yhteisöjen arjen tuntemuksen. Tämä ei ole joko–tai, vaan nimenomaan sekä–että.

Tuloksia syntyy silloin, kun toiminta rakennetaan yhdessä julkisen sektorin kanssa. Julkisella puolella on lakisääteinen vastuu, pitkäjänteisyys ja mahdollisuus skaalata toimivia ratkaisuja. Kun järjestöt ja muut toimijat toimivat rinnalla, syntyy joustavuutta, kokeilukulttuuria ja kykyä reagoida nopeasti ihmisten todellisiin tarpeisiin. Yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja ohjaa rajalliset resurssit sinne, missä niillä on suurin vaikutus.

Vähintään yhtä tärkeää on se, että alueen ihmiset eivät ole vain toiminnan kohteita, vaan sen suunnittelijoita. Kukaan ei tunne arjen haasteita paremmin kuin ne, jotka elävät niiden keskellä. Kun asukkaat osallistuvat toiminnan ideointiin ja toteutukseen, syntyy ratkaisuja, jotka ovat realistisia, luottamusta herättäviä ja aidosti merkityksellisiä. Samalla vahvistuu osallisuuden kokemus – tunne siitä, että omalla äänellä on väliä.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön käynnistämä Hyvän arjen rakentajat -ohjelma toimii juuri näin. Ohjelmassa yhdistetään tutkittu tieto, eri toimijoiden osaaminen ja alueiden ihmisten oma kokemus. Työtä tehdään alue ja lähiö kerrallaan, käynnistäen kussakin paikassa uudenlaisen tekemisen tavan: yhteisen pöydän ääreen kokoontuvat julkinen sektori, järjestöt, paikalliset toimijat ja asukkaat itse. Tavoitteena ei ole yksittäinen hanke, vaan pysyvämpi muutos tavassa, jolla tukea rakennetaan ja arkea vahvistetaan.

Samalla kutsumme eri toimijat mukaan rakentamaan Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaa niille alueille, joilla tarve on suurin. Mukaan tarvitaan kuntia ja hyvinvointialueita, järjestöjä, seurakuntia, yrityksiä ja paikallisia yhteisöjä – kaikkia, joilla on halua ja osaamista olla mukana vahvistamassa ihmisten arkea. Yhdessä voimme tunnistaa keinot, jotka toimivat juuri kyseisellä alueella, ja rakentaa ratkaisuja, jotka kantavat myös tulevaisuuteen.

Tämän lisäksi tarvitaan myös muita rahoittajia. Hyvän arjen rakentajissa luodaan uudenlaista tapaa rahoittaa yhteiskunnallisia haasteita yhdessä: yhdistämällä säätiöiden, julkisen sektorin ja muiden rahoittajien panokset yhteiseen tavoitteeseen. Kun rahoitus rakentuu kumppanuudelle ja yhteiselle ymmärrykselle vaikuttavuudesta, voidaan tukea pitkäjänteistä työtä sen sijaan, että edetään lyhyiden ja toisistaan irrallisten hankkeiden varassa.

Miksi tämä tuottaa tuloksia? Siksi, että ongelmiin puututaan oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Siksi, että toiminta ei perustu oletuksiin, vaan tietoon ja ihmisten omaan kokemukseen. Ja siksi, että yhdessä tekeminen rakentaa luottamusta – luottamusta ihmisten, toimijoiden ja järjestelmien välille.

Huono-osaisuus ei synny tyhjiössä, eikä sitä ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä. Se vaatii pitkäjänteistä, alueellisesti kohdennettua ja yhdessä rakennettua työtä. Meillä on nyt sekä tieto että mahdollisuus toimia. Hyvän arjen rakentajissa tämä mahdollisuus viedään käytäntöön, yksi alue ja yksi lähiö kerrallaan.

Ulla Nord
Toimitusjohtaja
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö