Ymmärrystä suolistomikrobiston ja mielen yhteydestä
Suoliston mikrobiomin ja aivojen toiminnan välillä on yhteys, mutta tutkijat eivät tiedä, millainen. Tutkimalla pieniä lapsia, apurahansaaja Jenni Korteniemi pyrkii ymmärtämään, kumpi tuli ensin: tavallisesta poikkeava suoliston mikrobiomi vai oireet.
Ihminen saa ensimmäiset bakteerinsa syntymän aikana äidiltään. Bakteerit asettuvat kaikkialle elimistöön: esimerkiksi iholle, suuhun ja vatsaan. Suoliston mikrobiomilla eli suolistossa elävillä bakteereilla on elintärkeä rooli ihmisen hyvinvoinnin kannalta: ne esimeriksi muuntavat ravintola elimistölle hyödynnettävään muotoon, tuottavat vitamiineja ja auttavat suolta puolustautumaan taudinaiheuttajilta.
Syntymän jälkeen ihmisen suoliston mikrobiomiin vaikuttaa se, miten hän elää: onko hän tullut lapsena imetetyksi, syökö hän monipuolisesti kuituja, onko hän syönyt antibioottikuureja, onko taloudessa lemmikkejä tai asuuko hän vaikkapa lähellä metsää.
Mikrobiomilla puolestaan on yhteys ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkijat ovat havainneet, että häiriintynyt suolistomikrobisto saattaa lisää riskiä sairastua astmaan, allergiaan tai lihavuuteen, kertoo väitöskirjatutkija Jenni Korteniemi.
”Lisäksi on tutkimusnäyttöä suolistomikrobin laadun yhteydestä aivojen sairauksiin, kuten masennukseen, skitsofreniaan ja Parkinsonin tautiin. Yhteyden laatua ei kuitenkaan tunneta vielä kovin hyvin”, Korteniemi sanoo.
Syy-seuraussuhde suolistomikrobiston ja aivojen toiminnan välillä on epäselvä
Jenni Korteniemi tekee väitöskirjaa suoliston mikrobiston yhteydestä lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Korteniemi on osa Turun yliopiston laajan Finnbrain-syntymäkohorttitutkimuksen GutBrain-tutkimusryhmää, joka on kiinnostunut aivojen ja suoliston yhteydestä.
Korteniemen mukaan aiheen tutkijat eivät vielä tiedä, lisääkö suoliston bakteerien muutos riskiä sairastua vai onko esimerikiksi niin että sairauden vuoksi ihminen syö eri tavalla, minkä seurauksena mikrobiomi muuttuu. Autismin kirjolla olevien lasten suolistossa on eri määrät tiettyjä bakteereja kuin terveillä lapsilla.
”Esimerkiksi lapsilla, jotka ovat autismin kirjolla, voi olla aika rajoittunut ruokavalio. Johtuuko erilainen suolistomikrobisto siitä, että he syövät rajoittuneesti vai onko mikrobisto sellainen alun alkaenkin?”, Kortemäki kertoo tutkimuksen lähtökohdista.
On myös mahdollista, että kun aivojen toiminta masennuksen tai muun sairauden yhteydessä muuttuu, vaikuttaa se myös suolistoon.
Tutkimalla lasten oireilua Korteniemi yrittää päästä ainakin vähän lähemmäksi mikrobiston ja oireiden välisen mekanismin ymmärtämistä. Kun tutkitaan pieniä lapsia, voidaan ymmärtää, kumpi tuli ensin: tavallisesta poikkeava suoliston mikrobiomi vai oireet.
Osana FinnBrain-hanketta tuhansilta suomalaisilta lapsilta Turun, sen lähikuntien ja Ahvenanmaan alueelta on kerätty kymmenen vuoden ajalta ulostenäytteitä, jotka on pakastettu jatkotutkimuksia varten. Korteniemi vertaa näytteistä saatua suoliston mikrobiomin koostumusta lasten oireisiin. Pienillä lapsilla on harvoin psykiatrisia diagnooseja, joten autismin, adhd:n tai ahdistuksen oireita etsitään vuosien varrella kerätystä kyselyaineistosta, jossa vanhemmat ovat kertoneet lastensa käyttäytymisestä ja tunne-elämästä.
Tutkimusvapaalla lääkärin työstä
Korteniemi on parhaillaan tutkimusvapaalla lääkärin työstään ja on juuri saanut väitöskirjansa kaksi ensimmäistä artikkelia valmiiksi. Toistaiseksi Korteniemelle on selvinnyt, että keisarinleikkaukset ja antibioottikuurit eivät lisää lasten sosiaaliseen kehitykseen tai tunne-elämään liittyviä psykiatrisia oireita. Seuraavaksi hän yrittää ymmärtää tarkemmin suoliston bakteerien yhteyttä lasten mielenterveyteen kolmannen artikkelin muodossa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämällä apurahalla.
Jos yhteys ja sen toimintamekanismi löytyy, voi tuloksilla olla vaikutuksia siihen, miten mielenterveyden häiriöiltä voidaan ehkäistä ja miten lapsiperheitä tukea paremmin tulevaisuudessa.
”Minua innostaa ajatus tieteellisen tiedon tuomisesta terveyttä edistäviksi, arkeen sopiviksi teoiksi.”
Jenni Korteniemelle myönnettiin 10 000 euron suuruinen apuraha väitöskirjatutkimukseen vuoden 2025 apurahahaussa.
