Lapsen hyvinvoinnin perusta rakentuu vahvan ja turvallisen aikuissuhteen varaan

Lasten tarpeet eivät ole monimutkaisia – he kaipaavat ennen kaikkea aikaa ja rakkautta, kirjoittaa Ulla Nord.

Vuonna 2022 olin mukana käynnistämässä hanketta, jossa kysyimme lapsilta ja nuorilta, mikä lisäisi heidän hyvinvointiaan. Lasten viesti oli yksinkertainen: lapset toivovat eniten yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa.

Lapsen perusta hyvinvoinnille ja kehitykselle rakentuu vahvan, turvallisen aikuissuhteen varaan. Kaikilla lapsilla ei ole kotona turvallista aikuista, mutta aikuinen voi olla myös joku muu lähipiiriin kuuluva. Turvallinen suhde rakentuu läsnäolosta, kuuntelemisesta ja ajan antamisesta. Kun lapsi tietää, että aikuinen on aidosti läsnä ja saatavilla, hän tuntee olonsa turvatuksi ja rakastetuksi.

Lapset oppivat tunteiden säätelyä, empatiaa ja sosiaalisia taitoja mallintamalla aikuisia. Kun vanhemmat viettävät aikaa lastensa kanssa, lapset oppivat, miten kohdata ja käsitellä omia tunteitaan. Lapsi saa eväitä käsitellä vastoinkäymisiä, kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Ilman tätä tukea lapsi voi jäädä yksin tunteidensa kanssa, mikä voi myöhemmin heijastua haastavana käytöksenä.

Lapset kaipaavat siis ennen kaikkea aikuisten huomiota ja läheisyyttä, eikä se tapahdu kiireessä tai sivussa. Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan tarvitse olla mitään sen kummempaa. Olennaisia ovat arjen pienet hetket, jolloin aikuinen on saatavilla – oli kyseessä sitten leikkiminen, yhdessä syöminen tai iltasatu.

Läsnäolo ei ole vain fyysistä, vaan myös henkistä. Vaikka teknologia tuo elämäämme paljon hyvää, se on samalla suurin häiriötekijä ja uhkaa varastaa läheisyyden ihmisten väliltä. Saatamme viettää pitkiä aikoja puhelimella tai tietokoneen ääressä, huomaamatta lasta ollenkaan. Lapselle on tärkeää tuntea, että hän on aikuisten elämässä etusijalla, ja se vaatii tietoista irtautumista digimaailmasta.

Arkisten asioiden lisäksi yhteistä tekemistä voi tulevaisuudessa keksiä Ideapankista, joka syntyi hankkeen seurauksena. Lapset voivat ehdottaa Ideapankkiin yhteistä tekemistä aikuisten kanssa. Verkkoon tehtävä alusta on helposti kaikkien ulottuvilla. Ideapankista voi keksiä tekemistä myös luokan kanssa. Entäpä, jos koululuokan lapset valitsisivat yhdessä elokuvan ja vanhemmat kerääntyisivät yhdessä lasten kanssa viettämään leffailtaa koululle?

Laadukasta, keskittynyttä aikaa lasten ja aikuisten välillä ei tarvitse perustella vain välttämättömän kehityksen kautta. Sillä on itseisarvoa. Yhteiset hetket eivät ole vain välttämättömiä lapsen kehitykselle, vaan ne luovat myös perhesiteitä ja lämpimiä muistoja. Nämä hetket, olipa kyseessä retki luontoon, lautapeli-ilta tai keskustelu arjen asioista, kantavat pitkälle aikuisuuteen. Lapsi, joka on saanut viettää aikaa vanhempiensa kanssa, muistaa nämä hetket ja siirtää tämän perinnön omille lapsilleen.

Kirjoittaja on Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön asiamies. Ulla on kehittänyt lasten, nuorten ja perheiden palveluja yli 30 vuoden ajan muun muassa Diakonissalaitoksella Nuorten palvelualueen johtajana. Lisäksi hän on tehnyt töitä lasten, nuorten ja perheiden parissa arjen tasolla.

Hanke oli osa Itla-säätiön Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutusta, ja se ideoitiin yhdessä Minna Koskelon, Tuomas Kurttilan ja Hanna Koskimiehen kanssa.