Rakennetaan hyvinvointia lapsille, nuorille ja ikääntyneille – lähiö kerrallaan

Miten rakennetaan hyvä arki? Miten saadaan aikaan muutos, joka todella tuntuu siellä, missä ihmiset elävät – naapurustossa, pihalla, lähipuistossa tai kerrostalon rappukäytävässä?

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön käynnistämä Hyvän arjen rakentajat -ohjelma osoittaa, että ratkaisu ei ole kaukana. Se on lähempänä kuin uskommekaan. Se alkaa siitä, että katsomme ympärillemme – ja päätämme tehdä asioita toisin. Yhdessä.

Hyvinvointi syntyy arjessa – ei ylhäältä käsin

Ohjelman ytimessä on yksinkertainen mutta vaikuttava kysymys: mitä tapahtuisi, jos eri toimijat – kunta, järjestöt, asukkaat, säätiöt ja yritykset – ratkaisivat yhteiskunnallisia haasteita yhdessä, ei kukin omalla tontillaan?

Vastaus näkyy ohjelman pilottialueilla. Kun rahoitusta suunnataan pitkäjänteisesti ja asukkaiden tarpeet otetaan todesta, syntyy luottamusta, pysyvyyttä ja yhteyksiä. Ihmiset, jotka ovat aiemmin jääneet yksin, saavat osakseen huomiota ja huolenpitoa. Monet asukkaista ovat myös motivoituneita tekemään asioita oman lähiympäristönsä hyväksi. Näin syntyy hyvän kierteitä.

Hyvä arki ei ole projekti, vaan jatkumo, joka vaatii aikaa, tilaa ja sitoutumista

Menestyäkseen kaupungit ja kaupunginosat tarvitsevat tietysti infraa, kuten tiet, sähkön ja koulut, mutta ilman empatiaa kaupungit näivettyvät. Hyvän arjen rakentajat on onnistunut lisäämään välittämisen kulttuuria. Se näkyy ikäihmisten apuna kauppareissulla, vanhempien läsnäolona lasten koulunkäynnin tai harrastustoiminnan ympärillä, yhdessä tehtyinä puistotapahtumina tai vaikkapa vapaaehtoisten määrän kasvuna alueena.

Ohjelman toteuttaminen on opettanut lähiöistä ja yhteisöistä paljon. Kolme keskeistä oppia:

Yhteistyö ei ole lisä, vaan lähtökohta
Hyvinvointi ei rakennu siiloissa. Kun kunta, hyvinvointialue, järjestöt ja asukkaat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, syntyy ratkaisuja, joita yksikään toimija ei olisi saanut aikaan yksin.

Paikallisuus on voima
Muutos ei tapahdu keskushallinnossa, vaan lähiössä, korttelissa, koulun pihalla ja palvelutalossa. Kun toiminta juurtuu arjen paikkoihin ja tilanteisiin, se myös kestää.

Ihmiset ovat osa ratkaisua – ei vain kohderyhmä
Lapset, nuoret, vanhemmat ja ikääntyneet eivät ole vain palveluiden käyttäjiä, vaan aktiivisia toimijoita ja yhteisön rakentajia. Kun heidät otetaan mukaan, syntyy merkityksellisyyttä ja osallisuutta.

Miksi tämä kannattaa – ja miksi juuri nyt?

Lähiöt ovat usein alueita, joissa monenlaiset haasteet, kuten yksinäisyys ja eriarvoisuus kasautuvat. Mutta ne ovat myös mahdollisuuksien paikkoja. Siellä, missä arki elää, voidaan rakentaa sellaista hyvinvointia, joka ehkäisee ongelmia ja tuo toivoa.

Hyvän arjen rakentajat -ohjelman malli osoittaa, että pitkäkestoinen tuki, aito yhteiskehittäminen ja paikallisuuden huomioiminen tekevät mahdolliseksi sen, mikä aiemmin tuntui vaikealta.

Sinänsä yksinkertaista, mutta se on mahdollista.

Mitä seuraavaksi?

Nyt on aika jatkaa tätä työtä. Laajentaa, syventää ja jakaa oppeja. Meidän jokaisen – päättäjien, rahoittajien, ammattilaisten ja asukkaiden – rooli on tärkeä.

Hyvä arki rakennetaan lähiö kerrallaan.
Ja se rakennetaan yhdessä.

Ulla Nord
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön asiamies

Liity mukaan verkostoon