Tehokkaampaa raskausmyrkytyksen ehkäisyä
Vaikea raskausmyrkytys on pahimmillaan hengenvaarallinen tila odottavalle äidille ja lapselle. Jaana Nevalaisen johtama tutkimusryhmä haluaa, että neuvolassa tunnistetaan nykyistä laajemmin riskiryhmään kuuluvia äitejä, jotta heille voidaan tarjota ennaltaehkäisevää hoitoa.
Raskausmyrkytykseen sairastuu vuosittain noin 2–3 % suomalaisista raskaana olevista naisista. Raskausmyrkytys on tila, jossa odottavan äidin verenpaine alkaa nousta ja äidille tulee myös muita oireita. Lääkärit eivät toistaiseksi tiedä, miten raskausmyrkytys tarkalleen ottaen syntyy.
”Vaikka raskausmyrkytyksen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, tiedetään sen liittyvän istukkaan”, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan Naistentautien ja synnytyksien erikoislääkäri Jaana Nevalainen.
Istukkaa voi verrata keuhkoihin: sen kautta äidin verestä huuhtoutuu ravinteita ja happea sikiölle, ja sikiön kuona-aineet poistuvat äidin kehoon. Siispä raskausmyrkytys, jonka annetaan jatkua, johtaa vaikeisiin komplikaatioihin raskaudessa. Odottavan äidin elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi päänsärkynä, ylävatsakipuna ja jopa riskinä saada kouristuskohtaus. Kun verenkierto on tavallista huonompi, on lapsi puolestaan riskissä saada liian vähän ravintoaineita istukan kautta. Jos raskausmyrkytys on päässyt jo puhkeamaan, on vain vähän vaihtoehtoja: oireita voidaan lievittää antamalla äidille verenpainelääkitys, mutta ainoa keino parantaa raskausmyrkytys on synnytys.
”Ennenaikainen synnytys johtaa usein äidin ja lapsen tehohoitoon varsinkin lapsen osalta”, Nevalainen sanoo.
Neuvolassa voidaan ennustaa riskiä sairastua raskausmyrkytykseen
Odottavien äitien riskiä sairastua raskausmyrkytykseen voidaan onneksi ennustaa. Myrkytyksen puhkeamista voidaan ehkäistä antamalla riskiryhmäläisille aspiriinihoitoa, jonka tiedetään ehkäisevän melko hyvin varhaisen raskausmyrkytyksen puhkeamista. Jaana Nevalaisen johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa nykyistä laajemmin, ketkä odottavista äideistä ovat riskissä sairastua raskausmyrkytykseen.
Kun odottava äiti ilmoittautuu neuvolaan, riskiä sairastua raskausmyrkytykseen seulotaan tutkimalla tietoja, joita hän antaa itsestään. Jos äiti esimerkiksi sairastaa diabetestä tai hänellä on ollut aiemmin raskausmyrkytys, on hän suuremmassa riskissä myrkytyksen puhkeamiselle. Niin ikään, jos äiti odottaa kaksosia, on hän tavallista suuremmassa riskissä. Nykyisellä käytännöllä tunnistetaan noin 40 % riskiryhmässä olevista äideistä.
Nevalaisen mukaan seulontaa voitaisiin tarkentaa nykyisestä melko pienillä toimenpiteillä hyödyntäen riskinlaskentaohjelmaa, joka on tällä hetkellä käytössä kromosomipoikkeavuuksien seulonnassa.
Odottavalta äidiltä voitaisiin ottaa neuvolan ensimmäisellä laboratoriokäynnillä yksi lisälaboratoriokoe, istukan kasvutekijä, ja syöttää tieto ohjelmaan yhdessä muiden tietojen kuten verenpaineen ja aikaisempien raskauksien lukumäärän kanssa. Lisätoimenpiteet vaatisivat noin kymmenen minuuttia lisäaikaa vastaanotolle.
Suomen nykyistä käytäntöä tarkempi seulonta on osoitettu tutkimuskirjallisuudessa toimivaksi monissa muissa Euroopan maissa. Nevalainen kollegoineen pyrkii nyt saamaan tutkimusnäyttöä myös Suomesta ja siten vaikuttamaan kansallisiin hoitosuosituksiin.
Tutkimustulokset voivat muuttaa nykyisiä seulontasuosituksia
Tutkimuksen toteuttamiseksi Nevalainen tutkimusryhmineen rekrytoi vuosien 2022–2026 aikana noin 3700 odottavaa äitiä Oulun seudulta, jotta lopulliseen tutkimukseen saadaan noin 3000 synnytystä. Mukaan on saatu jo 1900 odottavaa äitiä 12 neuvolan kautta. Osa on joutunut keskeyttämään osallistumisensa esimerkiksi keskenmenon vuoksi. Tähän mennessä noin 1100 äitiä on synnyttänyt. Tutkimukseen osallistuvilta äideiltä otetaan ylimääräinen verikoe tavallisen yhdistelmäseulonnan yhteydessä, ja se syötetään riskinlaskuohjelmaan muiden riskitietojen kanssa.
Nevalaisen mukaan parhaimmillaan tutkimustulokset tulevat osoittamaan, että panostamalla hieman enemmän seulontaan voidaan vastaavasti säästää julkisissa sairaudenhoitokuluissa. Raskausmyrkytys aiheuttaa nimittäin välittömiä raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeisiä kuluja esimerkiksi tehohoidon osalta mutta myös pitkäaikaisia myöhemmin ilmaantuvia kuluja. Se lisää esimerkiksi sekä äidin että lapsen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia.
”Vaikea raskausmyrkytys on harvinainen tila, mutta toisaalta sen aiheuttamat kustannukset ovat suuret puhumattakaan perheelle aiheutuvasta huolesta sekä äidin että lapsen terveyden puolesta”, Nevalainen sanoo.
Nevalainen painottaa sitä, kuinka raskas kokemus raskausmyrkytys voi olla odottavalle naiselle.
”Kaikki on yhdessä hetkessä hyvin, olet vielä työelämässä ja yhtäkkiä oletkin synnyttämässä jopa pari kuukautta ennen laskettua aikaa. Äiti ja vauva joutuvat alkuun eroon, ja vauva voi olla kuukausia sairaalassa. Osa äideistä itkee asiasta puhuessaan vielä vuosien kuluttuakin.”
Siksi Nevalaista motivoi eniten mahdollisuus auttaa tutkimuksen kautta niitä äitejä, joita hän omassa potilastyössään kohtaa.
Jaana Nevalaisen johtama tutkimusryhmä sai Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä 50 000 suuruisen apurahan vuoden 2024 apurahahaussa.
