Mitä Suomi tarvitsee juuri nyt?
Syksy on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan sitä, missä olemme ja mihin olemme menossa. Kesän jälkeen arki käynnistyy uudelleen, mutta samalla syksy tuo mukanaan myös mahdollisuuden katsoa yhteiskuntaamme hieman pidemmällä aikavälillä.
Juuri nyt Suomessa käydään tärkeää keskustelua siitä, miten vastaamme monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin aikana, jolloin julkiset resurssit ovat niukentuneet ja ihmisten hyvinvointi jakautuu yhä epätasaisemmin. Samalla tarvitsemme rohkeutta katsoa perinteisten rakenteiden ja toimintamallien ohi ja rakentaa ratkaisuja, jotka vahvistavat luottamusta, yhteisöllisyyttä ja ihmisten mahdollisuuksia hyvään arkeen.
Monet aikamme haasteista eivät ratkea yksittäisillä hankkeilla tai yhden toimijan voimin. Yksinäisyys, osattomuus, alueellinen eriytyminen ja hyvinvointierojen kasvu ovat ilmiöitä, jotka edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja uudenlaista ajattelua. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka rakentuvat ihmisten arjen ympärille ja joissa eri toimijat sitoutuvat yhteiseen muutokseen.
Tämän ajatuksen pohjalta käynnistimme neljä vuotta sitten Hyvän arjen rakentajat -ohjelman. Lähtökohtamme oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: miten voisimme rakentaa uudenlaisen toimintatavan, jolla monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata yhdessä, vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.
Valmiita malleja ei ollut. Oli uskallettava kokeilla uutta.
Halusimme siirtyä pois lyhytkestoisesta hankelogiikasta kohti pitkäjänteistä yhteiskehittämistä, jossa asukkaat, järjestöt, kaupungit, julkiset toimijat ja rahoittajat rakentavat yhdessä ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin. Tavoitteena ei ollut käynnistää yhtä uutta toimintaa, vaan luoda uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä ja synnyttää kestävää muutosta.
Neljän vuoden aikana olemme kumppaneidemme kanssa rakentaneet toimintamallia, jossa yhteinen tilannekuva, yhteiset tavoitteet ja pitkäjänteinen sitoutuminen muodostavat työn perustan. Olemme oppineet, että kestävät ratkaisut syntyvät harvoin nopeasti. Ne vaativat aikaa, luottamusta ja kykyä tehdä asioita yhdessä yli organisaatio- ja sektorirajojen.
On ollut kiinnostavaa seurata, miten monet niistä ajatuksista, joita lähdimme kehittämään jo vuosia sitten, ovat nousseet osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Yhä useammin puhutaan tuen viemisestä keskelle ihmisten arkea, asukkaiden osallisuudesta, ekosysteemisestä yhteistyöstä, yhteisvaikuttavuudesta ja pitkäjänteisestä rahoituksesta.
Se on hyvä asia. Hyvät toimintatavat kuuluvat kaikille, ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa parhaiden ideoiden pitääkin levitä.
Samalla ajattelen, että tässä ajassa tarvitaan myös rohkeutta tunnistaa ne, jotka uskaltavat tehdä toisin ennen kuin uudesta toimintatavasta tulee valtavirtaa. Hyvän arjen rakentajat oli neljä vuotta sitten rohkea ja näkemyksellinen avaus. Lähdimme rakentamaan mallia tilanteessa, jossa ei ollut varmuutta siitä, toimiiko se. Meillä oli kuitenkin vahva näkemys siitä, että vanhoilla toimintatavoilla emme pysty ratkaisemaan uudenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia.
Edelläkävijyys ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla omaa tai että muiden pitäisi seurata perässä. Se tarkoittaa ennen kaikkea halua ottaa ensimmäinen askel silloin, kun suunta ei ole vielä selvä.
Juuri tätä tarvitsemme Suomessa enemmän.
Tarvitsemme toimijoita, jotka uskaltavat kokeilla. Tarvitsemme rahoittajia, jotka katsovat yksittäisiä hankkeita pidemmälle. Tarvitsemme julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, jossa ei puolusteta omia rakenteita vaan etsitään yhdessä parasta mahdollista ratkaisua.
Ja ennen kaikkea tarvitsemme luottamusta siihen, että voimme rakentaa jotain parempaa.
Syksy on uuden alun aikaa. Siksi on hyvä hetki kysyä, mitä haluamme seuraavaksi rakentaa.
Minulle vastaus on selvä: haluan rakentaa Suomea, jossa hyvä arki ei ole harvojen etuoikeus. Suomea, jossa ihmisellä on ympärillään yhteisö, johon hän voi kuulua ja jossa hänet nähdään. Suomea, jossa vaikeitakin yhteiskunnallisia ongelmia uskalletaan ratkaista uudella tavalla.
Luottamus, yhteisöllisyys ja välittäminen eivät ole pehmeitä arvoja. Ne ovat vahvan yhteiskunnan kovaa ydintä.
Niiden varaan kannattaa rakentaa myös tulevaisuuden Suomea.
Ulla Nord
Toimitusjohtaja
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
