Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään
Monitieteinen tutkimusryhmä pyrkii ennustamaan, mitä tapahtuu lasten allergioille tulevaisuuden Suomessa.
Suomessa saattaa olla kymmenen vuoden päästä enemmän nuhaneniä kuin nyt.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien levinneisyyteen ja kukintaan ja siten allergikkojen elämään ympäri maailmaa.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että koivun siitepölykausi on jo pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt. Eteläisemmässä Euroopassa heinien kukinta tulee taas heikkenemään kuivuuden takia, mikä helpottaa joidenkin allergikkojen oireita.
Suomesta vastaavia ennusteita allergioiden määrästä ei voida vielä tehdä, sillä muualla Euroopassa tai Pohjoismaissa tehdyt mallit eivät täysin sovellu Suomen poikkeukselliseen ilmastoon. Tutkimustieto aiheesta on vielä puutteellista.
“Toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa Suomen ilmastossa heinät alkavat todennäköisesti kukoistaa”, kertoo ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta.
Roponen on osa Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden muodostamaa konsortiota, jonka laaja hankekokonaisuus pyrkii selvittämään, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa allergioihin tulevaisuuden Suomessa.
Nähdäkseen tulevaisuuteen on tutkijoiden ensin katsottava 25 vuotta taaksepäin ja hahmotettava ilmatieteellisten ja aerobiologisten riskitekijöiden vaikutusta allergioihin ja astmaan.
Ilmatieteellisiä riskitekijöitä ovat muun muassa kosteus, kuivuus ja ilmanpaineen vaihtelut. Aerobiologisillä riskitekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi ilmavirtausten mukana leviävää siitepölyä.
Laajassa rekisteritutkimuksessa yhdistetään dataa lasten ja nuorten sairastavuudesta sekä lääkkeiden käytöstä ja sairaalakäynneistä siitepölyaikasarjoihin ja ilmatieteellisiin aikasarjoihin. Tavoitteena on etsiä seikkoja, jotka selittävät astmakohtausten ja allergialääkkeiden käytön lisääntymistä.
“Kyseessä on olemassa olevaa dataa, jota ei ole aiemmin vedetty Suomessa yhteen tässä mittakaavassa”, Roponen sanoo.
Tätä tietoa tutkijat toivovat voivansa hyödyntää malleissa, joilla ennustetaan miten lasten allergioiden määrä ja laatu tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.
Ennakoinnilla voidaan varautua lisääntyvien allergioiden aiheuttamiin kustannuksiin
Siinä missä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hillintään etsitään kuumeisesti keinoja kaikilla tieteenaloilla, on Roposen tutkimus osa sopeutumisajattelua.
“Tutkimuksemme lähtökohtana on, että asiat ovat muuttumassa. Emme vain tiedä vielä miten.”
Kun lasten allergisten sairauksien lisääntymistä voidaan ennustaa tarkemmin, on muutokseen helpompi sopeutua.
Sopeutuminen on tarpeellista esimerkiksi kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kustannuksia syntyy oireiden hoidosta, aikuisilla sairauspoissaoloista ja siitä, jos aikuinen joutuu jäämään pois töistä lapsen sairastelun takia.
“Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ennakoimaan näitä kustannuksia”, Roponen sanoo.
Hankkeessa tullaan arvioimaan, kuinka käyttökelpoisia tutkijoiden tuottamat ilmaston, siitepölyn ja allergioiden välisiä yhteyksiä hahmottelevat mallit ovat kustannusvaikutuslaskelmissa.
Roponen muistuttaa, että on olemassa monenlaista varautumista.
Jos siitepölyn määrää ja aggressiivisuutta osataan ennustaa paremmin, voidaan siitepölyviestintää tehostaa. Tästä hyötyvät allergikot, jotka voivat aloittaa ja tehostaa lääkitystään oikea-aikaisesti.
Ennakoiva tieto auttaa myös varsinaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.
Muualla maailmassa on monissa paikoissa epäonnistuttu allergisoivien kasvien kuten marunatuoksukin torjunnassa, koska ennakoivaa tietoa ei ole ollut saatavilla tai sitä ei ole osattu hyödyntää.
Suomessa ei haluta toistaa näitä virheitä.
Lisätiedot
FaT, Ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori, Marjut Roponen
marjut.roponen@uef.fi
044 356 2521
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö rahoittaa tutkimusta 30 000 eurolla. Apuraha myönnettiin syksyn 2019 apurahahaussa.
Teksti: Emilia Mäenmaa