Myötätuntoinen arki

MLL Strömsinlahden iltapäiväkerhoissa myötätunnon harjoittaminen ja oppiminen on läsnä kaikessa toiminnassa.

Kun nuorten väkivallan teot nousivat hiljattain uutisiin, myötätuntovalmentaja Margit Sjöroos ei voinut olla ajattelematta, että kyse on pohjimmiltaan nuorten myötätunnon puutteesta.

Nykyisin MLL Strömsinlahti ry:n toiminnanjohtajana toimivasta Sjöroosista tuli myötätunnon puolestapuhuja liikelämän kautta.

”Kymmenen vuotta sitten kiinnostuivat siitä, miten myötätunto voisi tehdä työyhteisöistä parempia”, myötätunnosta kirjankin kirjoittanut Sjöroos kertoo.

Myötätunnon alkeita opetellaan jo lapsuudessa. Siksi Sjöroos on edistänyt myötätuntoajattelua ohjaamassaan MLL Strömsinlahden iltapäiväkerhossa jo usean vuoden ajan. Myötätuntotaitoja opettelevat niin ohjaajat kuin myös kerhossa käyvät hieman vajaa viisikymmentä lasta.

Myötätuntoa voi opetella

Yksinkertaisimmillaan myötätunnolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa toisen ihmisen kärsimys. Sjöroos jatkaa kuitenkin jaottelemalla myötätunnon sellaiseen, joka kohdistuu tunteviin olentoihin ja luontoon sekä sellaiseen, joka kohdistuu ilmiöihin. Myötätunto voidaan myös käsittää yleisenä elämän asenteena ja hyvän ilmapiirin levittämisenä.

Sjöroosin mukaan myötätunto sekoitetaan usein empatiaan.

”Myötätunto on kuitenkin tekoja.”

Siinä missä empaattinen saattaa jäädä vain voivottelemaan, myötätuntoinen toimii asian ratkaisemiseksi. Sjöroos huomauttaa, että toisten ihmisten tarkoitusperien tai esimerkiksi väkivallan mekanismien ymmärtäminen ei tarkoita, että oikeuttaisi kohtaamaansa vääryyttä.

”Myötätunto on napakka”, hän täsmentää.

Entä miten näin isoja ja abstrakteja asioita opetetaan alakoululaisille iltapäiväkerhossa?

”Emme käytä sanaa myötätunto”, Sjöroos kertoo heti alkuun.

Sen sijaan kerhossa harjoitellaan kiitollisuutta, kehitetään mieltä joustavammaksi sekä opetellaan kannustavaa puhetta itselle ja toiselle pienissä arjen hetkissä.

”Kun mieli on joustava, lapsi oppii ajattelemaan, että tämä ei ole minun taisteluni, voin antaa mennä.”

Kyse on kulttuurista, joka voi olla aluksi törmäyskurssilla lasten muualla oppimien toimintatapojen tai asenteen kanssa.

Sukupolvien välinen vuorovaikutus tekee hyvää lapsille ja ikäihmisille

Sjöroosin kehittämän lähestymistapaan kuuluu myös sukupolvien välisen myötätunnon ulottuvuus. Ikäihmisten ja iltapäiväkerhon lasten väliselle vuorovaikutukselle syntyi luonteva tilaisuus, kun kerho sai tilat palvelutalon kupeesta.

”Havainnoimme yhdessä lasten kanssa ikäihmisiä. Miltä näyttää ikäihminen? Miten hän kävelee?”, Sjöroos selittää.

Ennen koronaa lapsille ja ikäihmiselle järjestettiin ystävänpäivätansseja ja yhteisiä taidehetkiä. Koronavuoden 2020 juhannuksena kesäkerholaiset kävivät laulamassa palvelutalon pihalla Suvivirren ja jouluna iltapäiväkerholaiset tekivät joulukortteja palvelutalon asukkaille.

Sjöroosin mukaan myötätuntoa opettaa lapsille myös heitä ohjaavien ihmisten monimuotoisuus.

”Meillä on kerhon ohjaajina musiikki- ja tanssitaitoisia erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ja eri ikäisiä ihmisiä.”

Ruohonjuuritoiminnasta kohti kouluttamista

Suuri joukko lapsia, nuoria ja ikäihmisiä kärsii yksinäisyydestä, ja ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet. Näiden haasteiden selättämiseksi koko yhteiskunnan kulttuurin tulisi olla Sjöroosin mielestä myötätuntoinen. Hänen mielestään myötätunnolla on myös tärkeä rooli, jotta ihmiset ovat motivoituneita tekemään uhrauksia ja elämäntapamuutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Toistaiseksi Sukupolvien välinen myötätunto -hanke on ollut vielä ruohonjuuritason toimintaa, mutta Sjöroosin unelmana on levittää myötätuntokoulutusta laajemmalle. Pelkästään Helsingissä on 200 iltapäiväkerhoa eli Sjöroosilla on edessään iso työnsarka.

MLL Strömsinlahti ry sai 20 000 euroa Sukupolvien välinen myötätunto -hankeen toteuttamiseen.