Takana ensimmäinen vuosi Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaa
Vuosi sitten alkaneessa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa yksitoista suomalaista kolmannen sektorin järjestöä rakentaa yhdessä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville. Mitä ohjelmassa tapahtui ensimmäisen vuoden aikana? Mitä opimme? Mitä seuraavaksi?
Kuuletko ensimmäistä kertaa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmasta? Lue ohjelman tavoitteista ja lähtökohdista täältä.
Kevään 2023 aikana ohjelman järjestöihin palkatut työntekijät alkoivat tutustua Vantaan Havukoskeen ja lähialueisiin: Keitä Havukoskella ja sen lähialueilla asuu? Millaisia huolia heillä on? Entä mitä palveluja alueella jo tarjotaan?
Alueella on vuoden mittaan käynnistynyt erilaisia vanhempien ja lasten ryhmiä, viety konkreettista apua kotiin, valmennettua nuoria arkielämän taitoihin, tarjottu keskustelu- ja kriisiapua sekä tukihenkilö- ja vertaistukitoimintaa niin nuorille kuin ikääntyvillekin. Elokuussa Havukoskella järjestettiin yhteisöllinen Meidän Havis! -tapahtuma, joka keräsi yli 500 ihmistä viettämään yhteisöllistä puistopäivää monipuolisen ohjelman pariin.
Aluerajaus on haastanut järjestöjä muokkaamaan palvelujaan juuri Havukoskelle sopivaksi.
”Olemme huomanneet alueen tarvitsevan vielä saavutettavampia palveluja, jotka eivät vaadi sitoutumista ja joissa hyvinvointia tukevat asiat tuodaan suoraan nuorten arkeen”, kertoo Aspa-säätiön Anni Salovaara.
Salovaara on ollut järjestämässä Havukosken nuorisotilalla muun muassa Hyvä fiilis -toimintaa, johon nuori voi tulla mukaan hetkeksi tai jäädä pidemmäksi aikaa.
”Tänä syksynä olemme esimerkiksi pohtineet kaveritaitoja väittämien kautta, pelanneet ystävyyspeliä ja tunnevisaa, pysähtyneet kivoihin iloa tuoviin asioihin arjessa ja itsemyötätunnon teemoihin”, Salovaara kertoo.
Järjestöjen työntekijät ovat myös järjestäneet yläkouluilla välituntitoimintaa, johon nuorten on helppo tulla mukaan. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on ylipäätään lähtenyt hyvin käyntiin: työntekijät joutuvat haastamaan itseään ja toisiaan etsiessään uusia tapoja tehdä töitä yhdessä. Ilmapiiriä on kiitelty turvalliseksi ja kannustavaksi.
Ihmisten tavoittaminen on ollut jonkin verran hitaampaa kuin alun perin ajateltiin. Tuettavia ihmisiä on kuitenkin alkanut löytyä. Osaan toiminnasta, kuten haastavassa tilanteessa eläville nuorille suunnattuun valmennukseen, on löydetty hyvin osallistujia.
”Luottamuksen rakentaminen alueella vie aikaa ja tiedostamme, että muutokset tapahtuvat hitaasti. Muokkaamme koko ajan yhteistyössä alueen ihmisten kanssa palveluja vastaamaan paremmin heidän tarvettaan”, sanoo Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön asiamies Ulla Nord. Nord painottaakin, että joustava asenne on kaikki kaikessa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa.
”Ohjelman perusajatus on seuraava: perehdymme alueen erityispiirteeseen ja tarpeeseen, käynnistämme olemassa olevia palveluja, jatkamme sitä, mikä toimii ja muutamme sitä, mikä ei toimi. Toiminta perustuu siis jatkuvaan oppimiseen.”
Havainto 1: Ohjelmassa keskitytään Havukoskeen – mutta keitä ja missä ovat havislaiset?
Hyvän arjen rakentajat -ohjelmalle on rakennettu vuoden aikana seurantamalli toimenpiteiden ja tulosten seuraamiseksi. Jotta vaikuttavuutta (eli sitä millaisia tuloksia saadaan aikaan käytetyllä rahoituksella) voidaan seurata, on tärkeää toimia tietyllä alueella. Vantaan Havukoski on kuitenkin verrattain pieni, noin kahdeksan tuhannen asukkaan alue. Järjestöjen työntekijät ovat kertoneet kesän ja syksyn aikana, että alueen ihmisiä on vaikea tavoittaa. Ovatko havukoskelaiset nuoret Havukoskella? Vai onko havukoskelaiset nuoret helpompi tavoittaa esimerkiksi lähialueen koulujen kautta? Järjestöissä on myös huomattu, että etäpalvelut tai kaukana alueelta tarjottavat palvelut eivät houkuttele osallistumaan.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön asiamiehen Ulla Nordin mukaan ohjelmassa tullaan tarkastelemaan aluerajausta: järjestöt voivat ottaa palveluihin mukaan myös ihmisiä muualta Vantaalta, mutta ajan myötä tarjottavan tuen tulee kohdistua yhä tarkemmin juuri Havukoskelle.
Havainto 2: Kieli- ja kulttuurikysymykset haastavat järjestöjä kehittämään palveluitaan
Noin puolet Havukosken asukkaista puhuvat muuta kuin Suomen kieltä äidinkielenään. Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa mukana olevien järjestöjen työntekijät ovat suomenkielisiä ja samoin tarjottavat palvelut. Etenkin perheiden tukeminen voi olla haastavaa, sillä monien perheiden vanhemmat eivät puhu Suomea. Myös kulttuurikysymykset haastavat järjestöjä, ja työhön kaivataan monikulttuurisuuteen keskittyvää osaamista.
Havukoskella aloitettavaa vapaa-ajan toimintaa koordinoiva Walter ry:n toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi painottaa, että järjestöjen työntekijöiden on jalkauduttava paikallisten yhteisöjen sisään.
”Olisi tärkeää löytää paikallisia nuoria ja epävirallisia johtohenkilöitä nuorten tavoittamiseksi”, Pratesi sanoo.
Vuonna 2024 päästään hyödyntämään ensimmäisen vuoden oppeja
Tulevana vuonna käynnistetään uutta harrastustoimintaa Havukoskella ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan tarjoaman tuen turvin. Brita Maria Renlundin muistosäätiön 100 000 euron tuella järjestetään muun muassa koripallokerhoja, street- ja breakdance-tunteja, hip hop -työpajoja, uintiryhmiä ja kokkikerhoja. Harrastusten parissa lapset voivat solmia ja vaalia kaverisuhteita, löytää omia vahvuuksiaan ja olla vuorovaikutuksessa turvallisen aikuisen kanssa.
Vuoden mittaan järjestöiltä on noussut toistuvasti esiin toive yhteisistä Hyvän arjen rakentajat -tiloista Havukoskella. Yhteisissä tiloissa voitaisiin järjestää esimerkiksi tapaamisia ja kerhoja. Lisäksi ohjelman työntekijät ja alueen asukkaat voisivat kokoontua tiloissa. Sohlbergin säätiö kartoittaa parhaillaan sopivia tiloja tarkoitukseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheitä tukevien palvelujen johtaja Reetta Voutilainen odottaa innolla tulevaa vuotta ja entistäkin tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueen ja ohjelmassa mukana olevien järjestöjen kanssa.
”Yhteinen tavoitteemme on, että saamme ohjelman tarjoaman monipuolisen tuen ja asukkaidemme tarpeet kohtaamaan”, Voutilainen toteaa.
Ohjelman koollekutsujana ja päärahoittajana toimii Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö (4 milj. euroa vuosille 2023–2025). Ohjelmaa rahoittaa myös Brita Maria Renlundin muistosäätiö (0,1 milj. euroa vuosille 2023–2024). Palveluja tarjoavat järjestöt ovat Aseman Lapset ry, Aspa-säätiö, Diakonissalaitos, HelsinkiMissio, Koivukylän palloseura KoiPS, Kukunori ry, Lasten ja nuorten keskus, Mieli ry, SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Walter ry. Järjestöt toimivat yhteistyössä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA on mukana ohjelman kehittäjäkumppanina.