Parempia äitiysneuvolapalveluita Malawiin
Äitiysneuvolassa rakennetaan parhaita mahdollisia edellytyksiä odottavan äidin ja lapsen terveydelle. Per Ashorn tutkii ryhmineen, miten neuvolapalveluista voitaisiin tehdä houkuttelevampia Malawissa.
Malawi on kaukaisesta sijainnista huolimatta Per Ashornille tuttu paikka – lasten infektiosairauksien erikoislääkärinä sekä lastentautiopin professorina Tampereen yliopistossa toimiva Ashorn on tehnyt tutkimusyhteistyötä Malawissa jo yli 30 vuoden ajan. Ashorn on keskittynyt urallaan maailman naisten ja lasten terveyteen. Samaan tematiikkaan liittyy myös hänen uusin tutkimushankkeensa, jossa selvitetään, miten äitiysneuvolapalveluiden käyttäminen raskauden varhaisessa vaiheessa vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen terveydentilaan.
”Tutkimusta tehdään alueella, jossa lapsikuolleisuus on korkea ja jolla naiset eivät aloita äitiysneuvolakäyntejä kuin vasta raskauden toisella tai kolmannella kolmanneksella”, Ashorn kertoo.
Maailmassa kuolee edelleen noin viis miljoonaa lasta alle viiden vuoden ikäisenä ja niistä suurin osa on Afrikan ja Aasian maissa. Aasiassa tilanne on korjaantumassa mutta Afrikan maissa kuolleisuus on edelleen korkea.
”Alle 5-vuotiskuolleisuudesta yli puolet tapahtuu ensimmäisen kuukauden aikana ja siitä iso osa johtuu siitä, että lapset syntyvät joko ennen aikaisesti, pienipainoisesti tai molempia.”
Suomessa äitiysneuvolapalveluita käytetään ahkerasti, Malawissa vain 10 % hakeutuu palveluiden piirin riittävän aikaisin
Maailmanterveysjärjestö WHO:n suositusten mukaan odottavan äidin olisi hyvä tulla äitiysneuvolaan raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tällöin ehditään tarkistamaan ja korjaamaan äidin terveydentilaa niin että raskaus on turvallinen sekä äidille että lapselle.
Suomessa lähes kaikki raskaaksi tulevat naiset aloittavat äitiysneuvolaseurannan 6–10 raskausviikon paikkeilla. Neuvolassa seurataan äitien terveystilaa ja sikiön kasvua ja hyvinvointia, annetaan ohjeita terveellisisistä elämämäntavoista ja ohjataan äiti saamaan tarvitsemansa sairaanhoidon. Seulontatutkimuksina odottavat äidit testataan muun muassa diabeteksen, sukupuolitautien ja virtsatieninfektioiden varalta. Lisäksi tarkistetaan odottavien äitien ravitsemusta – sekä yli- että alipaino voivat kummatkin olla riskejä.
Malawissa alle 10 % odottavista äideistä aloittaa neuvolan ensimmäisellä raskauskolmanneksella, jolloin monia korjattavia asioita ei ehditä enää tehdä. Malawissa äitiysneuvolatoiminta on julkisesti rahoitettua, mutta palveluita tarjoavat myös niin kutsutut puolijulkiset eli kirkkoon liittyvät toimijat. Vaikka äitiysneuvola on käyttäjille ilmaista, on Ashornin mukaan äitejä vaikea saada osallistumaan riittävän varhaisessa vaiheessa.
”On kaksi ongelmaa: yhtäältä on haluttomuutta mennä varhaisessa vaiheessa ja toisaalta on vaikea tarjota kovin monipuolisia tai korkealaatuisia palveluja. Se mitä me pyrimme tekemään, on neuvottelemaan paikallisesti käyttäjien kanssa siitä, mikä saisi heidät menemään aikaisemmin neuvolaan ja toisaalta julkisen puolen kanssa siitä, että mitä palveluja voitaisiin tarjota lisää”, Ashorn sanoo.
Naisten ja lasten terveys on ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhteiskunnan kehityskysymys
Tutkimushanke toteutetaan yhdessä malawilaisessa terveyskeskuksessa, joka vastaa terveydenhoidon järjestämisestä noin 100 neliökilometrin alueella. Alueen toisella puolella tulee vastaan Malawi-järvi ja toisella puolella vuoristo.
Tutkimus alkaa vuoden mittaisella osuudella, jossa selvitetään tarkemmin syitä sille, miksi neuvolaseuranta aloitetaan niin myöhään, mikä kannustaisi odottavia äitejä aikaisempaan aloitukseen ja miten palveluita voitaisiin parantaa. Asiaa selvitetään haastattelemalla muun muassa neuvolapalveluiden käyttäjiä, kätilöitä ja terveysviranomaisia. Samanaikaisesti suunnitellaan, millaiset toimet voisivat olla kustannustehokkaita ja toimivia. Voisiko esimerkiksi ehdollinen äitiyspakkaus olla toimiva keino saada odottavat äidit aikaisemmin palveluiden piirin? Mitä pakkauksessa tulisi olla, jotta se olisi houkutteleva raskaana oleville ja heidän perheilleen?
Tutkimuksen toisessa osiossa mitataan, millaisia vaikutuksia aikaisen neuvolaseurannan kannustimilla ja parannetuilla neuvolapalveluilla on. Pohjatietona selvitetään, kuinka moni äiti aloittaa tällä hetkellä neuvolaseurannan suositellusti raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja mikä on nykyään keskimääräinen raskauden kesto, äidin raskaudenaikainen painon nousu ja lapsen syntymäpaino. Samoja asioita mitataan vuoden ajan sen jälkeen kun hankkeessa päätetyt toimet on otettu käyttöön. Näin saadaan aikaiseksi ennen-jälkeen-vertailu. Kolmannessa osassa pohditaan, miten päätetyt toimet asettuvat osaksi laajempaa malawilaista terveysjärjestelmää ja arvioidaan niiden kustannusvaikuttavuutta.
Ashornin johtama tutkimus tähtää konkreettisiin hyötyihin. Hänen mukaansa aihetta on tärkeä tutkia monesta syystä – naisten ja lasten terveys on ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhteiskunnan kehityskysymys.
”Lapsikuolleisuuden myötä hukataan huomattava määrä inhimillistä pääomaa. Myös niillä pienipainoisilla, jotka jäävät henkiin on huomattavan paljon myöhempää sairastuvuutta ja kehityshäiriötä. Näistä suurin osa pystyttäisiin estämään.”
Per Ashornin tutkimusryhmälle myönnettiin 50 000 euron apuraha vuoden 2023 apurahahaussa.