Geneettistä riskiä ylipainoon voidaan selvittää aiempaa tarkemmin
Ihmisen painoon vaikuttaa ympäristön lisäksi perimä. Yksilöllisiä tekijöitä tulisi ottaa paremmin huomioon painonhallintaan keskittyvässä terveysvalistuksessa, sanoo apurahansaaja, apulaisprofessori Elina Sillanpää.
Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen apulaisprofessori Elina Sillanpään mukaan vallalla on lihomisepidemia. Ihmisen perimä ei ole juurikaan muuttunut sinä aikana, kun väestötason painonnousu on kasvanut.
”Väestön ylipainon lisääntyminen johtuu siitä, että ympäristömme on muuttunut”, Sillanpää sanoo.
Muuttuneella ympäristöllä Sillanpää viittaa länsimaiseen elämäntyyliin. Ympäristö on yltäkylläinen – runsaasti energiaa sisältävää ravintoa on jatkuvasti saatavilla ja sitä mainostetaan ihmisille. Digitalisaatio kannustaa jäämään sohvannurkkaan ja kun työhön liittyvää aktiivisuutta ei ole, tulee elämästä passiivista.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan kerrytä ylipainoa uudenlaisessa ympäristössä. Toisille taas on vaikea pysyä normaalipainossa nykysenkaltaisessa ympäristössä. Erot pohjautuvat yksilöllisiin biologisiin tekijöihin. Muun muassa näitä tekijöitä Sillanpää selvittää uudessa tutkimushankkeessaan.
”Ihmisten välinen ero siinä, että kuinka helppoa on ylläpitää normaalipainoa, on merkittävä.”
Ylipainon geneettistä riskiä voidaan selvittää nykyistä tarkemmin
Sillanpään johtamassa hankkeessa pyritään parantamaan keinoja ylipainon geneettisen riskin arvioimiseksi. Valtaosalla ihmisistä perimän vaikutus painoon muodostuu satojen tai tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutuksena. Nykyään tällaista koko perimän laajuista riskiä voidaan arvioida riskikertoimien avulla.
Riskikertoimet ovat aiemmin ottaneet huomioon vain perinnöllisiä taipumuksia painon kertymiseen painoindeksin kautta. On jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että ihmisen taipumus fyysiseen aktiivisuuteen on myös perinnöllistä. Sillanpään tutkimuksen ensimmäisessä osassa pyritään yhdistämään molemmat riskit ja katsomaan, voidaanko tehdä tarkempia ennusteita esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tai tyypin 2 diabeteksen puhkeamisesta.
Tutkimuksen toisessa osassa selvitetään sitä, onko perinnöllisistä seikoista johtuva korkea paino vähemmän vaarallisista kuin ympäristöllisistä seikoista johtuva ylipaino. Ilmiöstä on jo jonkin verran näyttöä.
”Ihmisillä on perimän vaikutuksesta eri normaalipaino. Joillakin se on säädetty hieman korkeammalle kuin muilla”, Sillanpää sanoo.
Kolmannessa osassa puolestaan selvitetään syy-seuraus-yhteyksiä ylipainon ja liikkumattomuuden välillä. Usein ajatellaan, että ylipaino on seurausta liikkumattomuudesta, mutta on myös mahdollista, että liikunta muuttuu vastenmieliseksi painon kertyessä. Ilmiötä tarkastellaan hyödyntämällä suomalaista kaksoskohorttia, johon on koottu yli 15 000 kaksosen perimä- ja elämäntapatiedot. Tutkimalla kaksosia voidaan poistaa perimän vaikutus ja keskittyä ympäristöllisiin tekijöihin.
Lihavuuskeskustelu vaatii yksilöllisempää näkökulmaa
Elina Sillanpään professuuri on puoliksi Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoittama ja hän toimii ryhmässä, jossa valmistellaan linjauksia hyvinvointialueen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sillanpää on innoissaan mahdollisuuksista viedä tutkimustuloksia käytännön terveydenedistämistyöhön. Itse hän vierastaa yksilön vastuuttamista.
”Mielestäni me olemme jättäneet huomiotta sen, että ihmisillä on isoja biologisia eroja. Joillekin normaalipainon ylläpitäminen on helppoa, toisille taas ei. Usein meillä on liikuntatieteissä ja päättävissä asemissa ihmisiä, joille liikunta on ollut helppoa ja kiinnostavaa, eivätkä he aina ymmärrä, että resurssit ja parhaimmat keinot oman terveyden edistämiseen ovat yksilöllisiä”, Sillanpää sanoo.
Esimerkiksi suolistohormonien tasot vaikuttavat siihen, kuinka nälkäinen ihminen on.
”On hirvittävän raskasta yrittää pudottaa painoa, jos elimistö huutaa koko ajan, että on kova nälkä. Siihen uudet laihdutuslääkkeet voivat tuoda apua.”
Väestötasolla tarvitaan toki edelleen yleisempiä ohjeistuksia ja kustannuksiltaan vaikuttavampia keinoja. Sillanpää kuitenkin huomauttaa, että kun ymmärretään enemmän ihmisten käyttäytymisestä ja painon määräytymisen yksilöllisyydestä, pystytään tekemään parempaa kansanterveyspolitiikkaa.
Elina Sillanpään tutkimusryhmä sai 30 000 euron apurahan vuoden 2023 apurahahaussa.