Täsmällisempää hoitoa verisyöpään
Ikääntyneiden verisyöpäpotilaiden kuntoa tulisi kartoittaa nykyistä tarkemmin ennen hoitojen suunnittelua. Tästä hyötyisivät niin potilas itse kuin yhteiskuntakin, uskoo Maija Valta.
Kun hematologi Maija Vallan vastaanotolle Turun yliopistollisen sairaalan poliklinikalle saapuu potilas, on yleensä jo tiedossa, että potilas sairastaa jonkinlaista verisyöpää. Vallan vastaanotolle tullaan yleensä lähetteellä, kun potilaalta on löydetty poikkeava verenkuva, esimerkiksi anemia. Potilailla ovat usein kärsineet selittämättömistä oireista, kuten väsymyksestä, painonlaskusta tai voimakkaasta yöhikoilusta. Heillä on saattanut olla myös epäselviä sairaalahoitoisia infektioita tai voimakkaita luustosärkyjä.
Verisyöpiä ovat esimerkiksi multippeli myelooma ja leukemiat.
”Verisyöpien hoito on viime vuosina kehittynyt huimasti, ja useimpiin on olemassa oireita pidemmäksi aikaa poistava hoito. Hoidot ovat moderneja täsmähoitoja ja niitä voidaan antaa iäkkäillekin potilaille”, kertoo Valta.
Monissa tilanteissa verisyöpä voidaan myös parantaa kokonaan, mutta näihin hoitoihin soveltuvat potilaat ovat yleensä nuorempia ja muuten terveitä. Lääkärin on olennaista tunnistaa, millaisia hoitoja kullekin potilaalle voi antaa.
”Potilaan kunto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten syöpää aletaan hoitaa.”
Oikein valittu hoito voi antaa lisää elinvuosia, mutta hoidoista voi olla myös haittaa: jos hyvin hauraalle potilaalle antaa raskaita puolustuskykyä heikentäviä syöpähoitoja, voi hän kärsiä turhaan. Ihminen, joka olisi pärjännyt kotona voi esimerkiksi joutua laitoshoitoon viimeisten elinkuukausiensa ajaksi. Kun hoitoa kuitenkin useimmiten päätetään antaa, on Vallan kaltaisten hematologien tärkeää valita oikeanlainen lääke ja annostus, jotta potilas voi elää mahdollisimman hyvää elämää. Tutkimuksissa on havaittu, että iäkkäille verisyöpäpotilaille hyvä elämänlaatu on usein tärkeämpää kuin elinajan pidentäminen.
Ikääntyneet ovat suurin potilasryhmä
Erityisen hauraita potilaita ovat usein ikääntyneet, joiden määrä on noussut Vallan poliklinikalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Verisyöpiä on eniten juuri 70–80 -vuotiailla. Kun ihmiset eivät kuole sydän- ja verisuonitautien kaltaisiin sairauksiin entiseen tapaan, lisääntyvät ikääntymisen myötä syövät väestössä.
Maija Valta tutkimusryhmineen on kiinnostunut juuri ikääntyneiden potilaiden kunnosta ja sen vaikutuksesta siihen, miten verisyöpää hoidetaan. Koska hematologinen sairaus huonontaa potilaan vointia, tulisi lääkärin pystyä selvittämään, mminkälainen on potilaan kunto ollut ennen sairastumista veritautiin.
Ikääntyneiden potilaiden kuntoa on selvitetty Turun yliopistollisen sairaalan poliklinikalla 2022–2023, kun yli 60 potilaalle tehtiin geriatrinen arvio ennen kuin potilas tuli hematologin vastaanotolle. Alustavat tulokset olivat lupaavia ja kannustivat jatkamaan. Tulevana keväänä jatkuvassa tutkimuksessa tehdään 25 potilaalle laajempi geriatrinen arvio, jossa selvitetään muun muassa potilaan kykyjä kestää suunniteltuja hoitoja, toimintakykyä ja fyysistä kuntoa ennen hoitoja, kykyä vastaanottaa ja noudattaa hoito-ohjeita sekä sosiaalista turvaverkkoa. Lääkäri hyödyntää arvion pohjalta saatua tietoa hoidon suunnittelussa. Tutkimus toteutetaan yhdessä geriatrien ja onkologien kanssa.
”Jos ikäihminen esimerkiksi kärsii verenpaineen laskua ja huimausta aiheuttavasta ortostatismista, tulee lääke ja annostus valita sen mukaan”, Valta kertoo.
Arvio vaikuttaa myös siihen, kuka ylipäätään saa hoitoa. Jos lääkärin vastaanotolle tulee esimerkiksi huonokuuloinen potilas, voi lääkäri tulkita potilaan kunnon todellista huonommaksi.
”Jos huono kuulo onkin hänen ainoa haasteensa ja potilas on muuten hyväkuntoinen, voimme poimia potilaan hoitoon”, Valta sanoo.
Yhtä lailla on tärkeää löytää geriatrisen arvion kautta esimerkiksi muistisairaat potilaat, sillä hyvin muistisairaan potilaan toimintakyky voi romahtaa lopullisesti raskaista syöpähoidoista.
Arvio osaksi verisyöpäpotilaan hoitopolkua
Vallan tutkimus tuo uutta verisyövän tutkimuskentälle. Lähes kaikissa hematologisille syöpäpotilaille tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa on keskitytty terveisiin ja nuorempiin potilaisiin. Iäkkäämpien osalta tutkimusdataa siis puuttuu. Lisäksi geriatrisia arvioita on tehty Suomessa aiemmin lähinnä onkologisten syöpien potilaille.
Vallan pitkän tähtäimen tavoitteena on saada geriatrinen arvio osaksi suomalaisen verisyöpäpotilaan hoitopolkua. Sen vuoksi näyttöä arvion hyödyllisyydestä tarvitaan lisää. Arviolla voi olla suuri vaikutus yksittäisen potilaan hoitojen aikaisen tai viimeisten kuukausien elämänlaatuun. Sen lisäksi arviolla voi olla yhteiskunnallista merkitystä. Verisyöpien hoidot ovat Vallan mukaan äärimmäisen kalliita ja niitä tulee kohdentaa niille, jotka niistä eniten hyötyvät.
”Geriatrinen arvio on priorisoinnissa valtavan arvokas ja tärkeä potilaan tehokkaan ja inhimillisen hoidon kannalta”, Valta sanoo.
Maija Valtan tutkimusryhmä sai Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä 38 000 suuruisen apurahan vuoden 2024 apurahahaussa.
