2,3 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin edistämiseen
Syksyn apurahahaun kautta myönnettiin rahoitusta 129 tutkimukselle ja ratkaisulle, jotka rakentavat lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevät tai ratkaisevat ongelmia.
Säätiön apurahahaku päättyi jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan syyskuun puolivälissä.
Sekä hakemusmäärä että haettu summa laskivat edellisvuoteen verrattuna. Säätiö vastaanotti 519 apurahahakemusta ja apurahaa haettiin yli 14 miljoonaa euroa. Apurahoina jaettiin 2,295 miljoonaa euroa eli haetusta summasta voitiin myöntää 16 %.
Myönnetyt apurahat jakaantuivat edellisen vuoden tapaan niin lukumäärän kuin myönnettyjen summien osalta. Apurahoista 99 on tutkimusapurahoja ja 30 muihin hyvinvointia edistäviin hankkeisiin myönnettyjä apurahoja. Apurahaa saaneista hankkeista ja tutkimuksesta puolet laskettiin lasten hyvinvointia, neljäsosa vanhusten tai neljäsosa yleistä hyvinvointia edistäviksi.
”Aikaisempien vuosien tapaan löytyi monia hienoja hankkeita, joilla tuen saajat edistävät säätiön perustehtävää”, sanoo säätiön asiamies Heikki Tulenheimo.
Suurin osa tiedepuolen apurahansaajista oli säätiölle uusia tekijöitä. Järjestöpuolella mukana oli tekijöitä ja hankkeita, jotka ovat saaneet aiemminkin säätiöltä tukea.
Katso kaikki myönnetyt apurahat täältä.
Tieteen puolella lääketiede vahvasti edustettuna
Suurin osa tutkimusrahoituksesta oli lääketieteen alalle. Helsingin yliopiston tutkijoille myönnettiin lukumääräisesti eniten apurahoja. Lisäksi apurahoja myönnettiin muun muassa Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoihin.
Koronaviruksen terveysvaikutuksia tutkitaan kahdessa apurahaa saaneessa hankkeessa. Ylilääkäri Kirsi Auro tutkii lasten ja nuorten COVID-19-sairastuvuutta ja pitkäaikaisvaikutuksia. Professori Kari Tikkisen tutkimuksessa selvitetään pitkäaikaisen COVID-19-taudin vaikutuksia sairaalahoitoa saaneisiin potilaisiin.
Erikoistutkija ja apulaisprofessori Erkki Heinonen selvittää, miksi moni psykoterapiaan hakeutuva ei hyödy hoidosta riittävästi. Tutkimuksessa Heinonen yrittää tunnistaa, millaiset potilaan yksilöllisiin ominaisuudet ja terapeutti- ja terapiasuhteeseen liittyvät seikat ennustavat psykoterapian onnistumista ja epäonnistumista.
Moni tieteen puolen myönnetyistä apurahoista oli tutkimusryhmän johtajien hakemia ja tarkoitettu tutkimuksen olemassa olevan rahoituksen täydennykseksi. Näissä tapauksissa apurahaa kohdennetaan ryhmän väitöskirjatutkijoiden työskentelyyn ja erilaisiin tutkimuksen kuluihin.
Mukana oli myös tohtorikoulutettavia, jotka hakivat suoraan rahoitusta itselleen. Tohtorikoulutettava Aura Yli-Savola tutkii väitöskirjassaan, miten kielelliset taidot, temperamentti ja hiusten kortisolipitoisuus ennustavat lapsen puheen sujuvuutta. Tohtorikoulutettava Anni Kivelä taas tarkastelee elintapaintervention vaikuttavuutta raskausmyrkytyksen sairastaneiden perheiden sydän- ja verisuoniterveyteen.
Koronapandemia näkyi hakemuksissa ja myönnetyissä apurahoissa.
“Korona sotkee edelleen tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tuo aikatauluihin epävarmuutta”, Tulenheimo sanoo.
Lue lisää: Liisa Söderlund uskoo, että osallistava valokuvaus voimaannuttaa ikäihmisiä
Kolmannen sektorin toimijat auttavat ihmisiä ruohonjuuritasolla
Tutkimusapurahojen lisäksi säätiö myönsi apurahoja lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia edistävien projektien ja toimintamallien kehittämiseen, toteuttamiseen ja palveluiden saavutettavaksi tekemiseen.
Apurahoja myönnettiin pääasiassa kolmannen sektorin toimijoille nuoriso- ja vanhustyöhön. Osa rahoitetuista hankkeista on ruohonjuuritason toimintaa, joka vaikuttaa välittömästi apurahan kohteena olevien ihmisten elinpiiriin. Esimerkiksi sipoolaiseen palvelutaloon hankitaan apurahan turvin virtuaalilasit vanhusten iloksi.
Apurahajoukossa oli myös hankkeita, jotka edistävät nuorten ja ikäihmisten välistä vuorovaikutusta: Hämeenkyrön vapaaehtoiset Rönsy ry:n Kirjeenvaihtajat-hankkeessa koululaiset ja vapaaehtoiset käyvät kirjeenvaihtoa ikäihmisten kanssa. Niin ikään Nurmijärven opiston Seniorimuskarin tavoitteena on lisätä eri ikäluokkien kohtaamista.
Suurimmat apurahat myönnettiin monivuotisille hankkeille, jotka vaikuttavat laajemmin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin muutaman vuoden sisällä. Säätiö päätti tukea jälleen Helsinkimission nuorten hyvinvointia kehittävä hanketta, jonka rahoittamiseen osallistuu useampi säätiö. MLL Lastensuojeluliitto sai jatkorahoituksen varhaisen ja ennakoivan vanhemmuuden tuen kehittämiseen digitaalisten palvelujen avulla. MLL:n hankkeen tapaan myös Lasten ja nuorten keskus ry:n Vertaishelppi edistää vanhemmuuden vertaistukea.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on toiminut merkittävänä rahoittajana professori Marja Jylhän ikäihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin edellytyksiä kartoittavassa viisivuotisessa hankkeessa. Jylhän hanke sai viidennen apurahansa.
Lisätiedot
Asiamies Heikki Tulenheimo
heikki.tulenheimo (at) pss-saatio.fi
09 666 852