Uudet apurahansaajat on julkistettu
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö myönsi lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia edistävään tutkimukseen ja hankkeisiin apurahoina 2,16 miljoonaa euroa.
Säätiö vastaanotti syyskuun puolivälissä päättyneessä haussa 539 apurahahakemusta. Sekä hakemusmäärä että haettu summa nousivat edellisvuoteen verrattuna. Lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia edistäviin tutkimuksiin ja hankkeisiin haettiin apurahaa yli 17 miljoonaa euroa eli kolme miljoonaa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Haetusta summasta voitiin myöntää 12%.
Apurahoina jaettu summa 2,16 miljoonaa euroa jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta kun huomioidaan myös 400 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle, oli säätiön tuki vuoden takaisella tasolla.
Syksyn apurahahaun kautta rahoitusta myönnettiin yhteensä 123 hankkeelle. Apurahoista 92 on tutkimusapurahoja ja 31 muihin hyvinvointia edistäviin hankkeisiin myönnettyjä apurahoja. Apurahaa saaneista hankkeista ja tutkimuksesta reilu puolet oli lasten hyvinvointia edistäviä ja loput vanhusten tai yleistä hyvinvointia edistäviä.
Vaikka tieteen apurahoista aiempaa useamman sai hanke tai tekijä, jota säätiö on tukenut jo aiemmin, oli silti suurin osa tiedehankkeista säätiölle uusia. Kolmannen sektorin alalla toteutettavista hankkeista suurinta osaa säätiö on tukenut aiemminkin.
Katso kaikki myönnetyt apurahat.
Tutkimusrahoitusta eniten lääketieteen alalle
Suurin osa tutkimusrahoituksesta oli lääketieteen alalle. Tänäkin vuonna apurahoja kuitenkin myönnettiin myös muun muassa psykologian sekä terveys- ja hoitotieteen aloille.
”Apurahansaajina oli aiempaa enemmän ulkomailla perustutkinnon suorittaneita nuoria kykyjä”, kommentoi säätiön asiamies Heikki Tulenheimo.
Heini Saarimäki tutkii Tampereen yliopistossa tunnekokemuksia ja niiden kehitystä lapsuudesta aikuisuuteen kartoittamalla sekä tunteisiin liitettyjä yksilöllisiä kokemuksia että niiden taustalla vaikuttavia aivomekanismeja. Helsingin yliopiston tutkija Tuuli Lehti selvittää tutkimuksessaan ikäihmisten oirekuorman yhteyttä hyvinvointiin, toimintakykyyn ja ennusteeseen loppuelämästä.
Moni tieteen puolen myönnetyistä apurahoista oli tutkimusryhmän johtajien hakemia, tutkimuksen olemassa olevaa rahoitusta täydentävää rahoitusta. Apurahaa kohdennetaan ryhmän väitöskirjatutkijoiden työskentelyyn ja erilaisiin tutkimuksen kuluihin. Koronapandemia näkyi hakemuksissa ja myönnetyissä apurahoissa.
“Korona sotkee tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tuo aikatauluihin epävarmuutta, mutta suhtaudumme siihen ymmärtäväisesti”, Tulenheimo sanoo.
Lue lisää: Liisa Korkalo tutkii, sopiiko vegaaniruokavalio pienille lapsille
Apurahoja ruohonjuuritoimintaan ja suuriin järjestöhankkeisiin
Tutkimusapurahojen lisäksi säätiön myönsi apurahoja lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia edistävien projektien ja toimintamallien kehittämiseen, toteuttamiseen ja palveluiden saavutettavaksi tekemiseen.
Apurahoja myönnettiin pääasiassa kolmannen sektorin toimijoille nuoriso- ja vanhustyöhön. Osa rahoitetuista hankkeista on ruohonjuuritason toimintaa, joka vaikuttaa välittömästi apurahan kohteena olevien ihmisten elinpiiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi laitehankinnat ikääntyneiden palvelutaloon Lappeenrannassa tai vertaistukiryhmät omaishoitajille ja mielenterveyskuntoutujien läheisille. Mukana oli myös muutama isompi kehittämishanke, jotka vaikuttavat laajemmin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin muutaman vuoden sisällä.
Suurimmat apurahat myönnettiin monivuotisille yhteistyöhankkeille. Näitä olivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton digihankkeet sekä Helsinkimission nuorten hyvinvointia kehittävä hanke, jonka rahoittamiseen osallistuu useampi säätiö. Professori Marja Jylhän ikäihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin edellytyksiä kartoittavalle viisivuotiselle hankkeelle apurahavuosi oli jo neljäs peräkkäinen.
Lue lisää: Helsinkiläisessä iltapäiväkerhossa opetellaan myötätuntoa Margit Sjöroosin johdolla
Lisätiedot
Asiamies Heikki Tulenheimo
heikki.tulenheimo (at) pss-saatio.fi
09 666 852